Paul R. Smith kehitti 1990-luvulla markkinointiväen avuksi SOSTAC-mallin. Sittemmin kokonaisvaltainen malli on löytänyt tiensä myös konsulttien ja yritysten työkalupakkeihin. SOSTAC muodostuu sanoista Situation (nykytilanteen tarkastelu), Objectives (tavoitteet), Strategy (miten tavoitteisiin päästään), Tactics (mitä keinoja halutaan/on varaa käyttää), Action (toimintasuunnitelma) ja Control (päästiinkö tavoitteisiin, mikä toimi, mikä ei). Digitaalisen markkinoinnin konsultointiin erikoistunut Smart Insight -yhteisö esittelee SOSTAC-mallin eri osa-alueet mielestäni esimerkillisen yksityiskohtaisesti.
Ennen Internetin valtakautta SOSTAC antoi markkinoijalle hyvän perussuunnitelman. Markkinoijan ongelmaksi saattoi kuitenkin muodostua se, että aina kampanjaa ei välttämättä voinut kohdistaa täysin oikein. Myös kampanjan onnistumisen varmistamiseksi, markkinoijan oli hyvä käyttää paria taktista välinettä. Esimerkiksi uuden nuorisolle suunnatun farkkumerkin lanseeramiseksi ei ehkä riittänyt mainos Suosikki-lehdessä, vaan merkki todennäköisesti tarvitsi joko PR-tukea joltakin yhtyeeltä tai vähintään farkkuliikkeeseen merkin esiin tuovaa tukimateriaalia. Kohdentamisen vaikeuden ja "markkinointimixin" vuoksi kampanjaan käytetyt varat eivät tulleet käytetyksi niin tehokkaasti kuin tänä päivänä.
Nykyisin markkinoijalla on mahdollisuus määritellä ja tavoittaa kampanjan kohdeyleisö erittäin tarkasti. Myös budjetti voidaan räätälöidä, halutessaan markkinoija voi maksaa vasta myyntiin johtaneista toimenpiteistä. Myös online-maailmassa paras tulos tavoitetaan integroidulla markkinoinnilla eli parin keinon yhdistelmällä. Klassinen esimerkki lienee asiakkaalle lähetetty e-kirje, jossa viitataan kotisivuilta löytyvään kisaan tai tarjoukseen. Tällöin on molemmat markkinointivälineet muokattava tukemaan toisiaan. SOSTAC-malli auttaa hahmottamaan online-mahdollisuudet tavoitteisiin nähden. Käymällä läpi mallin eri vaiheet ennen kampanjan julkaisua (toivottavasti myös testaamalla käytännössä), markkinoija voi myös varmistaa kampanjansa sisällöllisen ja teknisen toimivuuden - sillä verkon etu on nopeus, niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka kirjeen tekninen ohjelmisto mahdollistaisi sisällön korjaamisen jälkikäteen, ei nettikirjettä kannata lähettää maailmalle ellei se ole valmis. Näin siksi, että ensimmäiset uutiskirjeiden avaukset tapahtuvat minuutin, kahden sisään Enterin/Lähetys-nappulan painalluksesta!
Merkittävin ero markkinoinnissa ennen ja nyt on, että SOSTACin puuttuminen valitettavasti näkyy online-maailmassa. Esimerkiksi blogit olivat pari vuotta sitten jopa Facebookia kovempi online-markkinoinnin hypetyksen kohteita. Ja niitähän avattiin asiakkaiden iloksi. Juuri blogit ovat mielestäni yrityksen online-habitukselle laaditun SOSTACin onnistumisen merkkipaaluja. Blogi voi todella tukea yritystä ja vahvistaa asiakassuhteita (Tässä on selkeä yhtymäkohta Seth Godinin What Matters Now -ajatusmaailmaan: ollaan osa yhteisöä, tarjotaan osaamista ja samalla "koukutetaan" asiakkaat palaamaan ammentamaan lisää tietoa) - tai sitten ei ja joudutaan noloihinkin tilanteisiin oman ammattiosaamisen osalta. Vai mitä sanotte näistä muutamista esimerkeistä: Uudenmaan äänituotanto (äänimainoksissa ammattitaito on kohdallaan) ja Kalajoen Hiekkasärkien blogi?
Noniin, kokeillaan uudestaan, kun teksti hävisi ja sivu viesti erroria..
VastaaPoistaEli mielestäni blogi voi olla varsinkin matkailupuolella tehokas ja kiinnostava keino kertoa matkailukohteista ja alueista. Mutta blogille pitäisi saada näkyvyyttä ja kiinnostuneita lukijoita (tässä ehkä auttaisi kohderyhmän miettiminen ja viestin suuntaaminen sille). Olen huomannut, että bloggailuinto on lopahtanut. Ainakin monissa kiinnostavissa yksityisblogeissa kirjoitukset päättyvät vuoden 2010 kesään. Näin on tainnut käydä myös Kalajoen blogissa ja Uudenmaan äänituotannon blogia ei edes huvita lähteä lukemaan..
Hei Eija, huomasin että blogini bugitti aamusta (ja nyt illasta pari kertaa taas). Kiitos että jaksoit kuitekin sitkeästi kommentoida:) Laineen Sirkku on pohtinut kommentointisiaa blogikirjoituksessaan "Blogin kommentteja ja kupillinen kondomeja", löytyy osoitteesta:
VastaaPoistahttp://matkailuteknologia.blogspot.com/2011/01/blogin-kommentteja-ja-kupillinen.html.
Onko kenelläkään kokemusta englanninkielisestä bloggaamista? Saako sitä kautta enemmän kommentteja/rakentavaa kritiikkiä bloginsa kehittämiseksi?
Toki englanninkielisiä lukijoita on enemmän, mutta niin on myös blogeja. Rakentavia kommentteja blogin kehittämiseksi saa yleensä parhaiten kun niitä kysyy blogin lukijoilta. Tämä tosin vaatii sen, että blogilla on lukijoita.
VastaaPoista